keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Synnytyskertomus

Pitkä odotus palkittiin 28.5.2014 kello 14.25, kun meille syntyi 10h ja 39 minuutin synnytyksen jälkeen terve ja kaunis tummatukkainen tyttövauva! 💜

Laskettuna aikana 25.5. minulle tuli ensimmäisiä kipeitä ja säännöllisiä supistuksia sen jälkeen kun olimme mieheni kanssa olleet kalassa. Supistukset alkoivat autossa matkalla kotiin. Olimme molemmat innoissamme,  mutta supistukset loppuivat kuin seinään nukkumaan mennessä. Supistukset toistuivat n.10minuutin välein ja kestivät kolme tuntia.

Seuraavana päivänäkin 26.5. supistukset tulivat illan suussa. Nyt supistukset tulivat jo välillä viiden minuutin välein. Kävimme päivällä mieheni ja koirien kanssa tunnin lenkilläkin, että supistuksia tulisi. Saunoimme myös illalla ja kokeilimme kolmea ässää :) Supistukset kestivät viisi tuntia ja loppuivat taas kuin seinään.

Keskiviikkona 27.5. lenkkeilystä ja kolmesta ässästä huolimatta supistuksia ei tullut vaan kävimme nukkumaan illalla. Tämä päivä olisi ollut ihana päivä synnyttää, sillä se on mummoni syntymäpäivä. Kello 02.00 yöllä supistukset alkoivat. Tällä kertaa ne tuntuivat erilaisilta. Ne olivat voimakkaamman tuntuisia kuukautiskipuja kuin ennen. Nousin ylös ja aloin mittailla supistusten kestoa supistusapplikaatiolla, joka rekisteröi keston ja välit näppärästi. Aluksi supistuksia tuli neljään asti 10minuutin välein. Mieheni nukkui, kunnes alkoi tuntua siltä, että tarvitsen nyt tukea ja apua kipujeni kanssa. Otin 1000mg Paracetamolia, mutta se ei auttanut. Supistuksia tuli neljän aikaan jo 5 minuutin välein ja ne olivat kipeitä, niin että jouduin ottamaan tukea miehestä seistessäni ja seilatessani ympäri taloamme.

Kävin suihkussa, se helpotti vähän. Supistukset alkoivat tulla nyt 3-4 minuutin välein, joten päätimme kuuden aikaan lähteä kohti sairaalaa. Sairaalakassi oli valmiina, sekä vauvan että äidin. :) Sairaalaan lähtö ei ollutkaan niin dramaattinen kuin olin kuvitellut! Ajattelimme, että saapa nähdä jos ne lähettävät vielä meidät kotiin.

Sairaalaan saavuttuamme minut otettiin käyrille ja onneksi mieheni sai olla siinä mukana sillä supistusten kanssa makaaminen paikoillaan oli kamalaa! Mieheni piti minua kädestä kiinni ja muistutti hengittämisestä. Sisätutkimus tehtiin ja kätilö toivotti meidät tervetulleeksi, sillä olinkin auki jo 3cm! Sain sairaalavaatteet ja lähdimme kohti osastoa.

Olipa jännää! :) Ilmoitimme mieheni vanhemmille, että olemme sairaalassa. Olin toivonut ammetta, joten pääsimme ammehuoneeseen! :) pääsin heti ammeeseen lillumaan ja kätilömme esittäytyi meille.Hän oli juuri aloittanut sairaalassa. Kätilö vaikutti alusta asti todella mukavalta ja osaavalta. :)

N.puolitoista tuntia ammeessa oltuani aloin supistusten vuoksi voimaan pahoin ja mieheni auttoi minut ylös ammeesta. Menin vessaan oksentamaan kyykyssä ja samalla osa lapsivesistä lirisi lattialle. Kätilö hätyytettiin paikalle ja minut siirrettiin synnytyshuoneeseen. Supistukset jatkuivat edelleen säännöllisinä ja minut laitettiin käyrille ja jatkoin seisaaltaan olemista, supistusten ajan mieheeni nojaillen :)

Parin tunnin kuluttua en enää kestänyt kipuja, vaan pyysin kätilöltä epiduraalia. Siinä vaiheessa ei enää kiinnostanut, kuinka iso neula epiduraalissa on. Epiduraalin laittaminen ei sattunut lainkaan. Anestesialääkäri oli nopea ja oi sitä autuutta, kun aine alkoi n.10minuutin päästä vaikuttamaan! :) tosin, supistukset loppuivat hetkellisesti, mutta sain tippaan oksitosiinia ja supistukset alkoivat taas, mutta tällä kertaa en tuntenut niitä!! :) siitä eteenpäin kaikki menikin nopeasti! :)

Avauduin viidestä sentistä kahdeksaan senttimetriin melko nopeast, sain välissä vielä lisäyksen epiduraaliainetta ja synnytys alkoi tuntua hieman erilaiselta. Kun olin kahdeksan senttiä auki minulle alkoi pikkuhiljaa tulla olo, että pitää alkaa ponnistaa.. se oli jännä tunne..ihan kuin olisi iso kakka tulossa! Sen vaan tiesi, että nyt tapahtuu jotain ja sitten oltiinkin jo tositoimissa! :) oli ihanaa!! Taas lähempänä vauvan syntymää! :) tässä vaiheessa sain myös pudendaalipuudutuksen!

Meillä oli suunnitelmissa, että mieheni on takanani ponnistuksen ajan, mutta epiduraalin lisäyksen vuoksi oikea jalkani oli mennyt hieman hervottomaksi, joten mieheni olikin pitelemässä toista jalkaani,  sillä kätilö suositteli minua synnyttämään kylkiasennossa! :) kätilölle tuli hieman kiire, sillä etenin ponnistusvaiheeseen melko nopeasti :) sitten huoneeseen tuli kaksi kätilöä lisää ja sain alkaa ponnistamaan! Se oli hienoa,  mieheni rutisti jalkaani rintaani vasten ja muistutti hengittämisestä ja kätilö antoi ohjeita ja tsemppasi ihanasti! :) Tunsin, kun vauva tuli koko ajan alaspäin synnytyskanavassa! ...ja välillä meni vähän taaksepäin :) muistan vitsailleeni ponnistuksessa,  että "ala tyttö pieni tulla ulos!" "Ei ei, älä mene takaisinpäin! "

Mieheni synnytti siis mukanani! Se oli aivan mieletön kokemus! Selvisin ponnistusvaiheesta 31minuutissa ja ilman tikkejä! :) kätilö tuki niin hienosti paikkoja, joten selvisin synnytyksestä ns.ehjin nahoin! Ponnistus ei sattunut ollenkaan, se oli hienoa! :)

Ja siinä se oli! Vauvan pää ulkona, jolloin hän päästi ensimmäisen parkaisunsa, vaikka loput kropasta oli vielä tulossa! :) pian vauva oli rinnallani ja niin puhtaana ja kauniina! :) rakastuin aivan heti! Huudahdin vauvan synnyttyä kokonaan, että "apua!!! Meillä on vauva!!" Isä leikkasi tyttömme napanuoran ja me molemmat itkimme onnesta!! :) se oli vain niin sanoinkuvailemattoman upeaa!!

Jälkeisten synnyttäminen oli hieman ällöttävää ja ikävin kohta synnytyksessä..istukka paineltiin ja hieman nyittiin ulos, verta tuli ja se oli ällöttävää.. mutta ei sattunut.. sitä oli niin oman vauvan lumoissa, että ei jaksanut kamalasti ajatella, mitä siellä tapahtuu.

Synnytys kesti yhteensä 10h ja 39min. Aika nopeasti siis meni kaikki! :) oli kivuton ja elämäni tähänastisista kokemuksista upein!! :)

maanantai 26. toukokuuta 2014

Laskettuaika tuli ja meni

Noniin! Kuuluisa laskettu aika tuli ja meni! Eilen oli meillä laskettuaika ja sen vietimme mieheni kanssa puutarhassa puuhaillen.

Kun nurmikonleikkuukaan ei aiheuttanut mitään tuntemuksia, päätimme illansuussa ennen Suomen lätkäpeliä lähteä vielä veneilemään ja kalaan! Ilma oli illalla mitä parhain ja oli ihanaa uistella ja mato-onkia tyynellä järvellä! Koirat lepäilivät tällä kertaa kotona puuhakkaan päivän päätteeksi!

Saari, jossa pyörähdimme


Kalasta tultuamme supistukset alkoivat!!! Oli aivan ällikällä lyöty,  kun ne tulivat 8-10minuutin välein säännöllisesti ja kovenivat pikkuhiljaa noin kolmen tunnin ajan! molemmat ajateltiin, että onpa upeaa, laskettuna aikana pikkuneitimme alkaa syntymään! Söimme, katsoimme samalla Suomen peliä ja otimme supistuksia ylös.. ne olivat säännöllisiä ja kestoltaan n.40-80sekuntia! Ja kyllä, ne sattuivat! 
Upea ilta-auringonlasku <3

Valitettavasti supistukset kuitenkin loppuivat yhden puoli yhden aikaan ja menimme nukkumaan.. olin aika pettynyt, omituista! Kuka hemmetti nyt kipua haluaa niin paljon!?!  odottava äiti ja isä, kukapa muu! :D

No nyt odotellaan että supistukset lähtevät uudelleen käyntiin, koska ilmiselvästi ei mene enää kauaa neidin syntymään! ihanaa, pelottavaa ja jännittävää!! Tätä ollaan odotettu!

Pitää kerätä voimia siis tulevaan koitokseen!  kohta meitä on kolme ihmistä! <3
Omppupuukin kukkii! :)

perjantai 23. toukokuuta 2014

3 päivää laskettuun aikaan

APUA!! Tänään kävin neuvolassa ja siellä todettiin, että neitimme on laskeutunut jo hyvin! ☺ viimeksi sf- mitta oli 35cm ja nyt  33cm!  Ihanaa!! 💖 pikkuneitimme on tuloillaan minä hetkenä hyvänsä!

Jännittää, innostuttaa, ahdistaa ja pelottaa, mutta samalla tiedän, että ihan varmasti kaikki sujuu hyvin! ☺ laadin itselleni sairaalaan mukaan pienen synnytystoivelistan,  sillä en usko, että synnytyksen käynnistyttyä muistan edes kaikkia asioita, joita ehkä on toiveissa!

Haluaisin kokeilla synnytystä jakkaralla, mikäli voimia on ponnistusvaiheessa vielä jäljellä! ☺ vaikeaa, kun ei yhtään tiedä miltä se tuntuu ja miten hommat etenee... Mieheni odottaa innolla tulevaa! 💖 en voisi kuvitellakaan, että selviäisin ilman häntä!

Tänään siis taas lenkille koiria uittamaan ja illalla saunaan! ☺ ja sitten vaan odotellaan!!! Huh!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Rv 39 ja muita mammalomakuulumisia

Odottavan aika on pitkä! Sitä se toden totta on! :) äitiyslomaan on mahtunut paljon ystävien tapaamista, lähinnä mammakavereiden, sillä näin synnytyksen lähestyessä on kiva kuulla niitä hyvin onnistuneita synnytyskertomuksia, eikä mitään kauhutarinoita! :) oli ihanaa myös äitienpäivänä saada aamiainen sänkyyn! 💖 kiitos ihanan mieheni! Äitienpäivänä kävimme myös piiitkän metsälenkin koirien kanssa! Jaksan aivan samalla tavalla edelleen kuin alkuraskaudessakin! Ihanaa sinänsä! 😊

Eilen kävin pääsykokeissa ylempään amk-tutkintoon! ☺ ne sujuivat todella hyvin, saapa nähdä kuinka käy! 13.6. saan tietää olenko tullut hyväksytyksi! Pidetään siis peukkuja! Viikonloppuna helteellä oli aivan ihanaa ottaa aurinkoa puutarhassa ja viettää aikaa tätini ja vauvamme tulevan vaarin kanssa! ☺ Vanhempani asuvat pian n.1000km päässä melkein,  joten oli ihanaa viettää aikaa ja nähdä pitkästä aikaa!

Tänään pestiin mattoja aikamoinen kasa mieheni kanssa.. Hän odottaa kuin kuuta nousevaa, että vauvamme syntyisi! 💖 mitään supistuksia ei kuitenkaan aiheudu yhtään mistään, joten pikkuneitimme (tämä varmistui viime viikon kokoarvio ultrassa 💕💕) ei ole ilmeisestikään vielä tulossa! 😂 kokoarviossa vauvamme painoksi arvioitiin 3356g 😊 tämä tieto helpotti oloani synnytyksen suhteen, ei ole siis tulossa mikään jättivauva, vaan siro pieni neitokainen! Ja lasketun ajan kokoarvio oli sekin alle neljä kiloa!💟

Vielä on viisi päivää laskettuun aikaan! Sairaalakassi on molemmille, minulle ja vauvalle valmiina ja koirienhoitajat hommattu! Nyt vain odotellaan turvonneiden jalkojen ja iilimatokoirien ja innokkaan, rakkaan tulevan isän kanssa synnytyksen alkamista! 💕

perjantai 9. toukokuuta 2014

Odottelua, talkoilua ja odottelua

Raskausviikko 37 pyörähti käyntiin! :) enää kolme viikkoa laskettuun aikaan! ☺
Jännittävää!!
Viime viikonloppuna olimme mieheni kanssa perjantaina kuusi tuntia talkoilemassa yhdistyksemme kanssa ja rakensimme Tampere KV-näyttelyn kehiä. Jaksoin todella hyvin sen kuusi tuntia! ☺ olin siitä itsekin melko yllättynyt.  Tampere KV:ssa tapasin paljon ihania koiraihmistuttuja! :) On hassua, kun ei ole enää facebookissa, miten pihalla kaikista asioista onkaan! :) Toisaalta ehkä ihan hyvä!! Mutta oli kivaa saada päivitystä vähän omiin tietoihin :D
RV 37+4 masu kasvaa!

Maanantaina kävelin viiden kilometrin lenkinkin, eikä tuntunut missään! :) Alkaapi pikkuhiljaa tuntua, ettei tämä meidän pienokainen vielä ole tulossa, vaan hän on luultavasti lasketusta ajasta 25.5. hieman myöhässä, tyylikkäästi, kuten äitinsäkin :D

Tiistaina maalasimme anoppini kanssa saunamme Supi-saunavahalla, värinä musta! <3 Sauna on nyt todella tunnelmallinen ja ihana!! :) Suosittelen, on riittoisaa ja mikäli on sitä koulukuntaa, että saunassa pitää olla hämärää, niin tämä väri on aivan ihana!!! :) Tein myös ison suursiivouksen huusholliimme! :D


Koirissa olen huomannut sellaista liikehdintää, että Jehu on todella kiinni ihossani kokoajan! Se on jopa välillä todella rasittavaa! En saa hetken rauhaa, sillä joku vahtii kokoajan missä olen ja mitä teen. Jehulla se on korostunut erityisesti nyt raskauden aikana...lisäksi Jehu on alkanut vahtia kovasti jos jostain kuuluu ääniä tai hän kuvittelee, että jossain on vahdittavaa :D

Nemo on myös hieman enemmän ihollani ja sylissä kuin normaalisti.... koirat haistavat kyllä, että jotain on eritavalla ja pian jotain on tapahtumassa... :) ehkä ne ottavat nyt minusta kaiken ilon irti, ennen kuin vauva syntyy!
Sipu oli TODELLA tärkeänä isin sylissä parsakaalinpalasensa kanssa! <3
<3
Oli ihanaa vierailla eilen tuttavapariskunnan luona <3 On todella mukavaa vaihdella kuulumisia ja nähdä vauvaperheen arkea kera kahden koiran. :) Se näytti seesteiseltä ja oikein ihanalta!! :) Kaikki sujui niin hyvin heillä!! :D haluan itse samaa! :) Heillä on kaksi isoa koiraa (amstaffi ja alaskanmalamuutti) ja kaksi hyvin tervettä lasta (lasken itse yhteen: koirat lisäävät vastustuskykyä lapsilla eksponentiaalisesti) :D Kiitos vaan K&H! <3

Sipu ja Noponen <3
Olen iilimato! <3
Nyt vain odotellaan....ja odotellaan... :D no, onneksi vointini on mitä parhain, välillä väsyttää, jos on yöt nukuttu huonommin, mutta päiväunet! <3 AH, mikä ihana keksintö! :D

Mieheni veikkaus vauvamme syntymäpäivästä on tänään, minun on 16.5. mutta toivon, että mennään viikolle 39, sillä 19.5.2014 olisi pääsykokeet, joihin haluaisin vielä osallistua :D (I KNOW, OLEN VÄHÄN HULLU!) :D


maanantai 28. huhtikuuta 2014

Äitiysloman ensimmäinen viikko

Mammaloma alkoi upean sään siivittelemänä pääsiseksi sopivasti!  :) 

Työpaikalle valmistamani cupcaket! 






















Äitini tuli meille kylään ja koska sää oli mitä ihanin, olimme pääsääntöisesti pihalla koko pääsiäisen ja teimme puutarhahommia! :) saimme haravoitua koko pihan ja istutettua ensimmäiset orvokit! :) söimme hyvin ja rentouduimme myös! ♥

Koirat nauttivat ulkona olemisesta niin paljon, että olivat aivan rättiväsyneitä iltaisin! :) Tiistaina mieheni lähti töihin ja minä jäin kotiin...se tuntui varsin kummalliselta... onneksi säät olivat koko viime viikon ihanat ja lämpimät, joten sain olla ja puuhata pihalla! :)
Nasu ja luu eräänä aurinkoisena päivänä
Nasu ja Sipu, puutarhahengailijat ja pihan vahtikoirat :)


Herra Noponen työnjohtajana!
Väsynein koira koskaan! :) Herra Muumi!
Viime viikonloppuna kävimme pyytämässä tarjouksia valokatteeseen liittyen, sillä meillä ei ole mitään suojaisaa paikkaa, jossa lasta voisi nukuttaa sateelta suojassa pihalla ja lisäksi puuterassimme kärsii kovasti säiden vaihteluista ja on kovatöinen joka vuosi, joten kate on paras ratkaisu ongelmaamme! K-rauta osoittautui taas kerran kaikista halvimmaksi vaihtoehdoksi valokatteen ja tarvikkeiden puolesta! :)
Uusimme samalla reissulla terassikalustomme :) On siis eittämättä aika kova pesänrakennusvietti päällä.. pakkasimme myös vauvalle sairaalakassin valmiiksi, jos tulee lähtö sairaalaan :) otamme mukaan varmuuden vuoksi myös pojan vaatteet :) on vielä siis sellainen jännitysmomentti synnytykseen :)

Olen hemmotellut itseäni kaiken urakoinnin keskellä kaunistautumalla ja ostin grouponista ripsipidennykset, yllätyksekseni pystyin vielä ottamaan ne ja aijai miten nättinä nyt kotona puuhaankaan!! :D lisäksi mammaloman kunniaksi päivitin kynteni uuteen uskoon. :) Kynnet teki Tähtikynnet
Kynnet by Tähtikynnet
On siis tullut tehtyä paljon, pesty pyykkiä, tavattu ystäviä, maalattu aitaa ja taloa ja entrattu pihaa, tehty simaa, grillattu ja rentouduttu ihanan mieheni kanssa ja otettu aurinkoa! :) jalkojen aivan järkky turvotuskin alkaa antaa periksi :)

Turvonneet kintut ja Nasunen. Otetaan aurinkoa pihakeinussa :)

Nyt toista mammalomaviikkoa kohti ja vappua kohti siis! Tällä viikolla tapaan ihania työkavereitani♥ saamme myös eilen otetut odotusajan kuvat! Milla Kouhia Photography kävi meitä kuvaamassa! ♥♥♥ tämä oli ystävieni babyshowerlahja! Tässä esimakua tulevasta♥
© Milla Kouhia Photography
nyt lupaan kirjoitella enemmän... olen ollut vain niin kovin paljon pihalla ja puuhastellut paljon, että kirjoittelu on vain jäänyt tämän kodinhengettärenä toimimisen vuoksi! :) on aika ihanaa kyllä lomailla näin♥ masu kasvaa ja raskausviikko 36 pyörähti käyntiin!  KOHTA MÄÄ JO SYNNYTÄN!! ei enää kauaa!!! :) hui!♥♥♥
Siman tekoa!
Sipun Stallone-ilme
Krookukset ja kevättähdet kukoistaa! :)

tiistai 15. huhtikuuta 2014

RV34 pyörähti käyntiin!!

Viime viikonloppuna oli kivaa, kun ystäväni Juho oli käymässä. Helsinkiin keikalle lähtö ei onnistunutkaan, sillä aikataulut seuraavan päivän osalta hieman hankaloittivat reissua. Lauantaina haravoin mitä upeimmassa aurinkoisessa kevätsäässä pihaamme ja laitoin keinun paikoilleen ja siistin kiviterassimme! :) Yllättävän paljon jaksan puuhata, eikä supistuksiakaan tule! :)
Illalla lähdimme syömään vielä American Dineriin! :) NAM! Yöllä kuitenkin heräsin huonoon oloon ja vieläkään en tiedä oliko kyseessä ruokamyrkytys vai jokin nopeasti ohimenevä vatsapöpö... olo oli karmea... ja supistuksia, kipeitäkin tuli.. soitin synnytyspäivystykseen ja tiedustelin voisiko kyseessä olla raskausmyrkytys, siitä ei kuitenkaan ONNEKSI ollut kyse. Minua kehoitettiin lepäämään ja juomaan vettä. Vauvalla ei ollut onneksi hätää!

Seuraavana päivänä aamulla oli jo parempi olo ja ajattelin, että ruokamyrkytys se vaan oli. Syötyäni, hetken kuluttua huono olo tuli taas ja jouduin perumaan kaikki menoni siltä päivältä.. :( Onneksi pystyin syömään suht normaalisti ja mieheni piti minusta hyvää huolta <3

Tällä viikolla alkoi viimeinen työviikko! Enää yksi herätys ja tämä mamma on mammalomalla! :D HUIKEAA! :) toisaalta olo on vähän outo, kun en tiedä tottavieköön miten saan päiväni kulumaan?! Odottelemalla... sitähän odotusaika on :D Ehkä tapaan mammakavereitani (toivottavasti), ettei ala seinät kaatumaan päälle :) Ja varmasti koirien kanssa tulee harjoiteltua erilaisia temppuja ja jonkin verran lenkkeiltyä :)

Tänään työkaverini vievät minut jonnekin syömään! <3 en vielä tiedä minne :) JÄNNÄÄ! :) ihania ovat kun muistavat näin!! :) Huomenna tuon töihin leipomiani cupcakeja mammaloman alkamisen kunniaksi <3 sitten olenkin ainakin vuoden verran pois töistä! :O OMG!

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Neuvolakäyntiä

Oli mukavaa käydä neuvolassa taas! :)

Tällä kertaa käsittelyssä olivat mm. imetys, vauvan hoito ja arjen asiat. Mieheni oli mukana tietysti! :) Imetystä läpikäydessämme mieheni ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoisia! :) Terveydenhoitaja esitteli mm. rintapumppua, maidonkerääjää ja nännikumeja! :D kaikenmaailman härpäkkeitä siis imetykseen avuksi! :) Mieheni oli näistä härveleistä ihmeissään ja myös huvittunut :)
Maidonkerääjä kuulosti mielestäni hyvältä keksinnöltä! :) Itse ajattelin hankkia Ainun maidonkerääjän. 
 
Neuvolakäynnillä terveydenhoitaja kuunteli sydänäänet, jotka olivat hieman rauhoittuneet, vauvallamme syke on edelleen onneksi tasainen ja voimakas, syke oli n.140 :) Terveydenhoitaja tunnusteli vatsaani ja sitä, miten päin vauvamme siellä köllötteli. Oli hauska saada tietää tarkalleen mikä osa vauvaa missäkin sijaitsee. Viime neuvolakäynnistä asti vauvamme on ollut jo pää alaspäin, eli noin kuukauden päivät jo! :) Toivotaan, ettei hän käännähdä sieltä enää! :)
 
Eilen illalla tunsin vauvamme pepun punkevan vasempaa kylkeäni vasten! :) Hätyytin mieheni paikalle, se oli jotenkin ihana hetki, kun molemmat tunsimme ja tiesimme mikä osa vauvasta siellä muljaa! :)
 
Neuvolakäynnin jälkeen minulle heräsi ajatuksia vauva-arkeen liittyen. Minua jännittää ajatus siitä, miten selviydyn kaikesta: vauvan imetyksestä kahden-kolmen tunnin välein, siivouksesta, huushollauksesta, koirien kanssa lenkkeilystä, harrastamisesta ja aktivoimisesta (TÄMÄ ASIA ON MINULLE VARMAAN TÄRKEIN, sillä koirat eivät missään nimessä saa kärsiä siitä, että elämäämme tulee uusia asioita opeteltavaksi!!). Uskon kyllä, että selviän, enkä ole ajatellutkaan mahdollisuudesta, että voisi edes olla jotain asiaa, jonka kokisin ylitsepääsemättömäksi. Vaikka mieheni on tuki ja turva, mietin silti koituuko vauvan syntymästä hankausta suhteellemme ja osaanko rentoutua ja nauttia vauvan kanssa olemisesta, ettei jatkuvasti päässäni pyöri asioita, jotka ovat hoitamatta. Toivoisin vain niin kovasti, että arki pyörisi normaalisti ja hyvin, vaikka saammekin perheenlisäystä.
 
Kyllä kaikki varmasti järjestyy ja arki alkaa pyörimään mukavasti, pitää vain luottaa ja uskoa omaan äitiyteen ja meihin perheenä! :)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

RV33, viimeinen kokonainen työviikko

Hip Hei!

Viimeinen työviikko on lähtenyt käyntiin! :) Äitiysloma häämöttää ensi viikolla!! Viikonloppu oli taas mitä mahtavin! :)
Saimme mieheni kanssa paljon aikaiseksi kotonamme!  Pian on kaikki remontit valmiina ja voi rauhoittua nauttimaan niistä! :)

Viikonloppuna mieheni vanhemmat olivat auttelemassa makuuhuoneemme maalaamisessa. Innostuin itse jonkin aikaa sitten sisustusteksteistä ja erityiseti olen mieltynyt Tommy Tabermannin mietelauseisiin... mistäpä muustakaan kuin RAKKAUDESTA! <3

Makuuhuoneemme seinälle aloin sitten pikkukätösin väsäämään seuraavaa tekstiä:

Sitoutua niin syvästi,
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti,
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi,
ettei mikään enää ole vailla merkitystä

Tommy Tabermann

Ihanan siirappista. Mutta makuuhuonehan on rakkauden huone, joten mitä muutakaan sinne voi laittaa? Työlästähän tuo homma on, eikä teksti ole vielä valmis, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee! Kotimme on pian aivan meidän näköisemme!

Vauvan huoneessa pitäisi vielä maalata pinnasänky kuultovalkoisella loppuun ja samoin hoitopöytä! :) Vaatteet ja muut asiat ovat jo valmiina! Vain vanna puuttuu! Ajatella.. kohta se aika on lähellä! :D IIK!

Koirat avustivat tietysti parhaimman mukaan maalausprojektissa myös, olemalla sängyssä tietysti kaiken keskellä, ihmetellen ja pällistellen mitä me ihmiset oikein puuhataan! :D

Hyvä ja pitkäaikainen ystäväni Juho tulee meille kylään torstaina! :) Perjantaina olisi suunnitelmissa ajella porukalla kohti Tavastiaa ja lähteä katsomaan toisen ystäväni Joonaksen bändin keikkaa ja kannustamaan heidät bändiskabassa finaaliin! :) ihanaa! Hieman erilaista ohjelmaa viikonlopuksi! :)

ps. vaapun edelleen ajoittain kuin ankka, sillä liikuta kivasti provosoi liitoskipuja!!! Eilinenkin meni lepuutellessa, sillä aamulla jouduin juosta bussiin! :F

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Koirat ja raskaus

Kuva varmaan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... ♥

Näin meillä koirat huolehtivat minusta ja vaavista ♥ mihin ikinä talossamme menenkin, koirat seuraa silmä tarkkana että mulla on kaikki kunnossa... tai siltä se ainakin tuntuu :')

torstai 3. huhtikuuta 2014

"auuu au auuu", eli liitoskivut ja agiltyn harrastaminen

Ei mennyt niinkuin Strömssöössä eilinen agility.

Nasu ja Jehu olivat innoissaan pitkän kennelyskän aiheuttaman sairausloman jälkeen palatessamme agilityn pariin.. Koirissa  ei ollut mitään moitittavaa, päinvastoin! :) Suoritimme kokonaisen ykkösradan, jossa piti vähän juostakin. Vaikka Nasu irtoaa "Eteen" -vihjesanalla hyvin kauaskin esteille ja putkeen, jouduin itse silti vähän juoksemaan ohjatessani. Minulla alkoivat liitoskivut viime viikon perjantaina, mutta ne eivät juurikaan ole haitanneet olemistani kuin vain vähäisesti.
No... suoritin radan Nasun kanssa pariin kertaan, juokseminen ei aiheuta minulle supistuksia eikä tunnu pahalta

...paitsi näköjään jälkeenpäin. Radan suoritettuani nivuset ja erityisesti häpyliitoksen alue tuntui aivan hemmetin kipeältä.. vaapuin kuin ankka, enkä oikeastaan pystynyt kivutta liikuttamaan jalkojani... sama jatkui yöllä, kun yritin vaihtaa asentoa yön aikana...pitää varmaan pirauttaa neuvolaan ja kysellä vinkkejä, miten tästä hieman ikävästi liikkumista rajoittavasta vaivasta pääsisi vähän helpommalla. Googlettelin tietysti, mikä voisi auttaa ja vastaukseksi tuli, varsinaista hoitoa ei ole, liiku kivun sallimissa rajoissa... no entäpä jos kipu ei anna lupaa liikkua... :F No, pitää lepuuttaa kroppaa siis hieman.. aion kyllä viikonloppuna mennä pitkälle kävelylenkille ja retkelle taas koirien kanssa..muuten menee koko kevät ihan susille!

En suosittele liitoskipujen alkaessa kenellekään tekemään agilityn kaltaista liikuntasuoritusta näillä viikoilla :D itselläni menossa nyt 32+4... :D ei siitä hyvä seuraa. on vaan vaikeaa rauhoittua ja levätä, kun on niin tomera luonteeltaan.... :D

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Babyshowerit ja viikonlopun kuulumisia

AIIVAN MIELETÖN VIIKONLOPPU TAAS TAKANA! <3

Olen niin superonnellinen, että minulla on näin ihania ystäviä ja näin paljon! :) Tällaista ei kyllä rahalla saa! <3

Lauantaina mieheni kanssa lähdimme siivouksen jälkeen ruokakauppaan. Kauppareissun jälkeen parkkipaikalla mieheni pyysi minua laittamaan huivin silmilleni, etten näkisi minne olemme matkalla. Olin taas kerran täysin hoomoilasena, mitä nyt tapahtuu! :)

Mieheni ajoi jonnekin ja matkalla ehti tulla jo huono olokin, kun auton kanssa kääntyiltiin kovasti. Onneksi ajo ei ollut kovin pitkä. Pohdin mielessäni, mitä ihmettä nyt tapahtuu ja missä olemme! Huivi silmillä mieheni alkoi taluttaa minua ulos autosta. Kuulin ovikellon soivan ja sitten kuului YLLÄTYS! :D Siellä olivat minua odottamassa Sini, Leena, Anna, Katja ja Minna sekä hänen miehensä! :) Mikä ihana yllätys taas kerran! :) Tarjolla oli masukakku, jonka taitava Minna oli leiponut! :) Lisäksi aivan mielettömän herkullisia suolaisia piiraita ala Anna ja Leena, salaattia sekä Katjan herkkujuustokakkua! <3 NAM! Kyllä kelpasi. Vaavin isikin sai jäädä syömään herkkuja! <3 Onhan hän osasyyllinen tähän tilanteeseen <3

Minusta otettiin pari masukuvaa ja babyshowereita ikuisti ystäväni mies :) Vauvamme sai mm. kirjan, tossukoita (aivan upeita käsikudottuja!!), helistinlelun ja torkkupeiton. Ihania muistamisia! :) Pääsemme miehemme kanssa myös valokuvaukseen!! Odotusaikamme taltioi ystäväni Milla Kouhia. Hän ottaa aivan mielettömiä kuvia ja on meidän perhettämme ja minua kuvannut aikaisemminkin! <3

Aivan mahtavaa! :)

Sunnuntaina oli myös aivan mahtava päivä! Patikoimme eräälle laavulle ja takaisin koirien kanssa. Oli ihanaa, että voimme pitää kaikkia vapaana nykyään metsäteilläkin, pojat tulevat niin hyvin juttuun :) leikkiä he eivät koskaan varmastikaan saa keskenään, mutta vapaana lönköttely onnistuu rennosti <3 Olen meistä ja kouluttamisestamme, sitkeydestämme ja koiristamme niin ylpeä! <3 Vauvalle tulee maailman rakastavin perhe ympärilleen, myös näiden karvanaamojen kautta!! Huvittavaa oli, että tarkoituksenamme oli grillailla laavulla makkarat, mutta mieheni oli unohtanut pakata tulentekovälineet mukaan! :D No, nyt tuli ulkoilutettua makkaratkin samalla! :) Oli upeaa, ilma oli mitä parhain, oli lämmintä, koirat nauttivat ja olimme ulkoilemassa reilu neljä tuntia! <3 Tälläiseen on ihanaa kasvattaa myös oma lapsi! En malta odottaakaan ensi kesään, kun pikkuinen jo kulkee mukana! <3 ...tästä tulikin mieleeni, että kantoliina tms. pitää hommata!! :)

ON KEVÄT!!
Koirat olivat ihan reporankoja, kun pääsimme kotiin! :) Ja minun nivuseni huusi hoosiannaa, sillä liitoskivut eivät oikein pitäneet jatkuvasta kävelystä :D Iltapäiväksi menimme mieheni kummitytön 5-vuotis synttäreille ja nautiskelimme sielläkin kakkua ja muita herkkuja, mm. VOILEIPÄKAKKUA! <3 NAM!
Nasu ja Nopo herkistelee <3
Sipu rötköttää peiton alla <3
Nyt alkoi raskausviikko 32! :) Laskettu aika lähenee!! Jännittää! Kohta alkaa mammaloma! :) Enää 12 työpäivää!!! :D

torstai 27. maaliskuuta 2014

koira-arkea ja RV31

Kevät on täällä! :)

Aivan mahtavaa on käydä koirien kanssa kävelyllä! <3 Aurinko paistaa ja on valoisaa jo pitkään! Fyysinen vointi on mitä mainioin ja vauva masussa senkun kasvaa! :)

On hauskaa mennä neljän koiran kassa maha pystyssä.. Ihmiset nyt muutenkin katselevat ihmeissään meidän karavaania.. no, onneksi koiramme osaavat käyttäytyä ja kuuntelevat hyvin hihnassa ollessaan <3 Tänäänkin oltiin reippaalla 40min kävelylenkillä ja koirat saivat oikein nuuskutella kunnolla peltoa, jossa nautimme auringossa kävelystä! :) On upeaa, että jaksan vieläkin pitkiä 1,5h reippaita kävelylenkkejä. Mahakaan ei tunnu olevan tiellä lainkaan.. Ainoa miinus on, etteivät vaatteet enää mahdu, enkä tohdi ostaa uusia vain muutaman viikon tähden.. :D

Liitoskivut... ovat minulle uusi asia! Enpä kuvitellut viime viikolla lääkärin kysyessä, onko minulla sellaisia ollut, että ne tuntuisivat tältä! :D paikat ovat siis alkaneet venymään ja joustamaan yks kaks! :) Vaavi on ollut jo hyvän tovin pää alaspäin, sillä jo pian kolmatta viikkoa hän on rummuttanut tätä mammaa  hyvin tehokkaasti sekä kylkiluiden alle ja vatsalaukkuun! :) Työpäivän aikana vaavimme on aktiivisimmillaan ja mahani heiluu vinkeästi edestakaisin vaavin potkutellessa ja möyriessä ympäriinsä!

Siitä olen kovin tyytyväinen, että herään yöllä vain kerran vessaan ja että saan nukuttua hyvin edelleen! Vaavi nukkuu yöt todella hyvin.... ainakin vielä! :D Toivotaan, että tällainen rytmi jatkuisi meidän vauvan kohdalla myös syntymän jälkeen! :)

Mieheni oli ihana taas kerran! <3 Hän muisti minua kihlautumispäivänämme kukilla <3 aika mainiota! Ihana mieheni on kyllä ollut aivan super-rakastettava koko raskauden ajan! <3 Se on helpottanut minua hyväksymään tämän muodonmuutoksen ja ns.lainakehoni paremmin! :)

Nyt tämä mamma riipaisee ennakkotehtävän ylempään AMK-tutkintoon kasaan ja sen jälkeen lähtee sohvalle rentoutumaan! :)

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Mummolaviikonloppu

Viime viikonloppu vierähti mummolassa!

Oli ihanaa lähteä työviikon jälkeen ajelemaan autolla kohti mummolaa! :) Tällä kertaa koirista mukaan pääsivät Jehu ja Sipu :) Ajomatka sujui hyvin ja olimme puoli yhdeksän aikaan perillä. Oli taas niin ihanaa tavata rakkaita ja tärkeitä sukulaisia! Mummo ja ukki ovat minulle olleet aina todella läheisiä <3 On ihanaa, että lapsemme saa heidät tavata! Ajatella, että oma lapseni saa olla minun mummoni sylissä! IHANAA! <3

Mummon kanssa keskustelu mm.synnytyksestä ja äitiydestä sai minut rauhoittumaan vielä lisää. Jotenkin synnytysjännitys alkaa lieventymään ja tämä tuntuukin luonnolliselta ja normaalilta! <3 Pitää vain luottaa TAYSin henkilökunnan ammattitaitoon ja osaamiseen... Ja ENNENKAIKKEA omaan kehoon!

Oli upeaa huomata, miten hienosti Herra Noponen käyttäytyi Sipun kanssa! :) Jehu näytti todella itsestään hienon ja rauhallisen puolen! Jehun ihania piirteitä ovat mm. se, ettei hän juurikaan hypi vasten! :) Monet ovat huolissaan siitä, miten pärjäämme neljän koiramme kanssa kun lapsi syntyy ja miten takaamme lapsellemme turvalliset oltavat... onhan kyseessä kuitenkin hyvin vaarallinen rotu (tämä on harmillisen monella käsitys meidän amstaffeista :( ) No, olen sitä mieltä, etteivät lapset ja koirat sovikaan yhteen! :) Niitä pitää vahtia ja lasta opastaa parhaimman mukaan mikä on sallittua ja mikä ei..  MAALAISJÄRKEÄ ja pelisilmää! :)

Viikonloppu oli todella rentouttava ja mukava. Söimme hyvin, nukuimme hyvin ja saimme autonkin pestyä ja siivottua sisältä! :) Nyt se on kuin uusi! Mummo oli ihana ja antoi perintömatot meille, jotka ovat olleet heidän ensimmäisessä talossaan olohuoneen mattoina <3 Nyt nämä ihanat räsymatot koristavat meidän olohuonetta ja jatkavat tietyllä tapaa perinnettä! <3

Nyt työntouhuun, enää kolme viikkoa mammalomaan! <3 iik! Nyt rv 31 pyörähtää masun kanssa käyntiin. HUIII!

torstai 20. maaliskuuta 2014

Teatterissa

Eilen käytiin työkavereiden kanssa teatterissa! Mieheni lähti myös mukaan peruuntumisen vuoksi.
Oli kivaa katkaista viikkoa hieman illanvieton merkeissä! :)

Ennen teatteria kävimme Bistro Venlassa syömässä herkulliset salaattiannokset! Suosittelen paikkaa, ruoka oli oikein mainiota! Isolla porukalla ruokailemaan mahtuminen oli hieman haastavaa, sillä tila oli melko ahdas. Palvelu oli ystävällistä ja sujui hyvin! Maukas salaattiannos korvasi ahtaat tilat.

Itse söin vuohenjuustosalaatin. Listalta löytyi pastöroidusta vuohenjuustosta tehty salaatti, eli raskaanaolevat juustofriikit, tässä oiva paikka herkutteluun! :)

Bistro Venlan vuohenjuustosalaatti
Teatteriesitys nimeltä Tiimi oli hauska! Se esitettiin Teatteri Siperiassa. Näytelmä kertoi työhyvinvoinnista humoristisella tavalla. Näytelmä oli puhutteleva ja pureutui hauskalla tavalla (mm. asiantuntijoiden haastattelut ja videoklipit) työhyvinvoinnin tekijöihin. Mielenkiinto pysyi yllä koko näytelmän ajan. Näyttelijäsuoritukset olivat pääosin hyviä, välillä olisi toivonut selkeämpää artikulointia, sillä jotkin replat jäivät epäselviksi. Hyvin ylikorostetut roolisuoritukset varmasti jakoivat mielipiteitä, mutta itse tykkäsin karikaroiduista hahmoista. Suosittelen tutustumaan näytelmään! :)

Illalla selkä tietysti huusi hoosiannaa, sillä olin istunut pääsääntöisesti koko päivän. Tänään onneksi selkäkin on vetreytynyt! :) Nyt työn touhuun ja illalla pakkaamaan, sillä viikonloppu vierähtää isovanhempien luona! <3 PARASTA!

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Pyöreät viikot ja aihetta juhlaan!

Humpsista!

Raskausviikko 30 pyörähti ihanissa merkeissä käyntiin! <3

Viikonloppuna äitini oli kylässä ja sain synnytysjännitystäni kontrolliin keskustelemalla hänen kanssaan! :) Oma syntymäni oli tapahtunut melko nopeasti. Äitini oli mennyt kahdeksalta sairaalaan ja kahdelta olin jo maailmassa kuulemma kaikkitietävä ilme kasvoillani! :D
Oli kyllä suuren suuri helpotus kuulla, että kaikki oli mennyt hyvin ja nopeasti! :)

Sunnuntaina tapasin pitkästä aikaa taas opiskelukavereitani ammattikorkean ajoilta! :) Yhtä lukuunottamatta, kaikilla oli lapsia jo ja oli kiva kuulla heidän synnytyskokemuksistaan! Yllättävän moni menee ILMAN EPIDURAALIA koko synnytyksen läpi! HUI! :D  Keskiviikkona on onneksi lääkäriaika, jossa voin varmasti keskustella hänen kanssaan kivunlievityksistä ja synnytyksen kulusta. Onneksi jännityksen terävin kärki on nyt jo jostain kumman syystä kadonnut!

Sitten koirien kuulumisia.
Lauantaina 15.3. oli Sipun 1v syntymäpäivä! :) Kumma kyllä, nyt kun en ole facebookissa onnittelujakaan ei sadellut :D Eilen maanantaina vietimme myös Nasun 6v synttäreitä! :) Tytöt saivat hampurilaiset (Sipu tosin 1/4 hampurilaisesta, sillä hamppari oli melkein koko koiran kokoinen) Ja kylläpä maistui! :) On ihanaa, että Nasu on pysynyt edelleen todella terveenä, mitä nyt iho välillä vaivaa. Nasulla on hieman atopiaan taipuva iho, joka reagoi herkästi mm. lämpötilojen vaihteluihin ja hankaukseen. Hieman jotain hiivantynkää on kanssa yrittänyt rikkoutuneeseen ihoon puskea, mutta se on onneksi lähtenyt nopeasti pois puhdistuksella ja hoidolla! Oli onni, ettei Nasulla tehty pentuja, sillä iho-ongelmat ovat TODELLA viheliäisiä ja kalliita omistajalle, vaikkei tutkittua allergiaa olekaan todettu, kyllä herkkä ihokin on todella suuri rasite aika ajoin!
Synttäritytöt ja hampparit


Nasu 6v odottaa lupaa!
Sipu 1v väijyy hampparipalaa!
Nasu hotkii!
Sipu mättää naama kurtussa!
Suosittelen tarkkaan amstaffin pentua ottavan harkitsevan mistä yhdistelmästä pentua ottaa, sillä erilaiset ihonhoitotuotteet ja eläinlääkärikäynnit tulehduksien ja muiden kutinoiden vuoksi tulee kalliiksi!!

Harmillista on, että kennelyskä vaivaa edelleen Sipua, mutta onneksi se on menossa jo parempaan päin, eikä pientä köhitytä enää muuta kuin innostuessa. Ainoa joka laumastamme ei ole sairastunut on Nemo!! Onneksi...ehkä onni onnettomuudessa, että Nemo on sen nyt juuri tähän saumaan välttänyt!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Ihana ystäväviikonloppu

Apua, miten ihana ja yllätyksellinen viikonloppu onkaan takana! ♥ 

Naistenpäivän aamu alkoi normaalisti aamupalalla ja siivoilulla :) odottelimme äitiäni saapuvaksi, sillä olimme sopineet, että äitini tulisi käymään viikonlopuksi meille... näin ei kuitenkaan ollut. Mieheni lähti viemään minua puolen päivän aikoihin yhtäkkiä jonnekin..paikka oli salaisuus... :) oli ihan pihalla, sillä mieheni oli käyttäytynytkin hieman hassusti... :D

Saavuimme kosmetologin vastaanotolle, jossa minua odotti valmiiksi tilattu kasvo- ja käsihoito!!!! ♥♥♥ aivan ihana yllätys mieheltäni! No, jäin sinne hoomoilasena sitten hoitoon.. sain puhdistuksen sekä ihoa ravitsevan ja hoitavan hoidon. Ja käsiini myös hoidon. Mieheni oli vielä tilatessaan hoitoa varmistanut, että hoidot sopivat raskaana olevalle!!♥

Hoidon ollessa vielä käynnissä ja minulla kosteuttava naamio päässä ovelle ilmestyivät yhdet parhaimmista ystävistäni!!♥♥♥ Tea, Mirka ja Siri!♥ olin ihan tippa linssissä, sillä tytöt olivat tulleet hakemaan minua kotiin ja kaikki oli suunniteltu mieheni ja äitini kanssa yhdessä! :) tytöt veivät minut naama punakkaana kotiin, jossa he alkoivat valmistaa ruokaa ja juustokakkua!! Mieheni oli ladannut saunan kiukaan pesän jo puita täyteen, että saisimme saunoa! ♥ Aivan ihana yllätys! Tytöt lahjoivat minua kukilla ja ihanilla kasvovoiteilla ja vartalonhoitotuotteilla! :)



Ihanat lahjukset! :) kyllä nyt tämän mamman kelpaa!

Mieheni oli lähtenyt vanhemmilleen pois "tieltä" ja vietimme aivan ihanan illan minulle tärkeiden ihmisten kanssa!♥ söimme, nauroimme, saunoimme ja piereskelimme! :)

Tee se itse -salaatti 



Pöydän antimia!
NAM!
Kortissa luki:
"Tekee arjesta juhlan tää, kun muistaa hyvää ystävää.
Eihän erota välimatka meitä, vaikka kuljemme arjen teitä.
Hetki taas kun kohdataan, saa välimatkat haihtumaan" ♥♥♥


Ystävät  ja masu! <3
Aivan mieletöntä rakkaat tytöt! ♥ Kiitos ihana mieheni ja myös äitini, joka oli juonittelemassa mukana! ♥

Säädyllisempi kuva :D