keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Elämää ilman facebookkia

Muutama päivä sitten poistuin itsekin facebookista. Mieheni on jo reilu vuosi sitten sieltä lähtenyt. Voin kertoa, että tunne on aikamoisen vapauttava! :)

Juu, olen varmasti jatkossakin pihalla kaikista ihmisten päivityksistä. Koin facebookin kovin hankalaksi hallita. Minua inhotti facebookin käyttöni. Päivittäin vierähti liikaa aikaa siellä. Jaoin elämäni melkein viidensadan kaverin kanssa, joista varmastikaan kaikkia eivät päivitykseni tai kuulumiseni kiinnostaneet. Lisäksi tämä video oli kohdallani melko pysäyttävä:

I use too much my phone

Sosiaalinen paine on minulle =
  • tykkäsitkö vai et jostain päivityksestä, kuvasta tai linkistä
  • jos et tykännyt, MIKSI et TYKÄNNYT tai KOMMENTOINUT
  • oletko samaa mieltä jostain asioista
  • jaatko samaa maailmankuvaa jonkin ihmisen kanssa
  • jos et jaa NIIN PERUSTELE
  • kaikki ovat omissa asioissaan oikeassa, jos olet eri mieltä olet väärässä (hieman karrikoiden)
  • kenen kaveri olet facebookissa vs. kenen kaveri olet oikeassa elämässä
Facebookin vaikutus mielialaan

Olen perinteinen mielenipahoittaja, joten pahoitin mieleni kun ihmiset jakoivat mm. eläinrääkkäystapauksiin liittyviä viedoita tai julkaisuja tai uutisia. Ne saivat minut aina voimaan pahoin, vaikken niitä koskaan lukenut sen tarkemmin tai videoita katsonut.

Toki facebookissa oli omat mahdollisuutensa. Yhteenkuuluvuuden tunne ja sosiaalisten kontaktien olemassaolo, joka on ihmiselle erittäin tärkeää, perustarve. En kuitenkaan kokenut yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä en aina jakanut samaa käsitystä tai mielipidettä, jota esimerkiksi valtaosa jonkin ryhmän tai porukan kesken jaettiin. Facebook klikkiyttää ja toisaalta pahimmillaan voi aiheuttaa syrjintää - tätä en itse kokenut, mutta tunnistin tällaisen vaaran käytössä myös piilevän. Minua myös rasittivat sellaiset kontaktit, joilla ei ole sosiaalista pelisilmää tai sosiaalisia taitoja sosiaalisessa mediassa. Näistä johtuneet väärinkäsitykset ja väärinymmärrykset ja tulkinnat olivat minulle viimeinen niitti arkussa. Hautasin Facebookin :)

Löysin aiheeseen liittyvää tutkimusta

Blogiin voin kirjoitella jotenkin vapaammin meidän perheen ja koirien kuulumisista ja uskaltaisin väittää, että ne joita kuulumiset kiinnostaa, lukevat sitä. Erityisesti kaukana asuvat, minulle ja meidän perheelle tärkeät ihmiset pääsevät lähemmäksi kuulumisiamme.


Mikään interaktiivisesti tapahtuva löpinä ei kuitenkaan korvaa minulle tärkeitä ihmiskontakteja! Aion jatkossa pitää yhteyttä minulle, meidän perheelle ja tulevalle lapsellemme tärkeisiin ihmisiin <3

6 kommenttia:

  1. Hyviä ajatuksia Facebookin käytöstä! :) Pitäisiköhän itsekin! :D

    VastaaPoista
  2. Samoja fiiliksiä! On tärkeämpää keskittyä lapsiin ja koiriin ja tähän live-elämään :P melko turhaa roikkumista netissä aiheuttaa tuo facebook. Hyviä vointeja sinne teille!

    -Hanna @ Linnavuori :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna! :) Mulla onkin sulle asiaa eräisiin kesän juhliin liittyen! :D

      Poista
  3. Tosi hyviä pointteja!
    Tätä kautta on kyllä kiva lukea teidän kuulumisia. Vielä kivempi ois kyllä taas joskus nähdäkin!

    VastaaPoista
  4. Kuules Sinttura, voitkoos laittaa tän blogin Blogilistalle niin sitten mä aina näpäkästi heti tietäisin kun kirjottelet tänne. :))))

    t. Lensson ;)

    VastaaPoista

Kommentoikaa! :)